10 hyvää syytä järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista
Tulosta 10 hyvää syytä järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista -esite:
esite.pdf (2.1M)
- Kansalaisten tahto. Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslain on vaikeaa ilmentää kansalaisten tahtoa, kuten sen ensimmäisessä artiklassa todetaan: ”Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuutta yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.”
- Vastaus EU:n legitimiteettikriisiin. Kansanäänestys olisi tapa kuroa yhteen nopean kehityksen tuloksena syntynyttä kuilua unionin kansalaisten ja ”Brysselin” välillä.
- Kansalaisten kiinnostus. Kansanäänestys synnyttäisi kunnon keskustelun EU-asioista ja motivoisi ihmisiä myös hankkimaan lisää tietoa.
- EU on muuttunut. Unioni ei ole enää samanlainen kuin Suomen liittyessä siihen vuonna 1995. Vaikka EU-linjauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia, niitä on maamme jäsenyyden aikana vain harvoin nostettu vaaliteemoiksi.
- EU:n perustuslain valmistelu on ollut tärkeä etappi unionin historiassa. Laekenin huippukokous (2001) totesi unionin olevan historiallisessa käännekohdassa ja haastoi perustuslain valmistelukunnan vastaamaan kysymykseen siitä, ”miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia”.
- Poliittinen keskustelu ja puolueiden linjaukset. Kansanäänestys saisi puolueet selkiyttämään EU-linjauksiaan ja vahvistaisi näin myös edustuksellisen demokratian pohjaa.
- EU:n perustuslain valmistelukunta ja Euroopan parlamentti suosittelevat. Suurin osa konventin jäsenistä (97/105) on suositellut kansanäänestyksen järjestämistä. Myös Euroopan parlamentti on esittänyt, että kansanäänestys järjestettäisiin kaikissa jäsenmaissa.
- Monessa EU-maassa äänestetään. Yhdeksässä muussa EU-maassa, esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa, on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista.
- Toimivallan siirrot Euroopan unionille. Kansanäänestys antaisi mahdollisuuden keskustella laajasti esimerkiksi EU:n puolustusyhteistyön syvenemisestä sekä rikosoikeudellisen, ulko- ja kauppapoliittisen toimivallan muutoksista ja niiden merkityksestä Suomelle.
- Kansanäänestys olisi mahdollisuus. Suomen perustuslaki tarjoaa mahdollisuuden neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Viimeaikaisten mielipidetiedustelujen mukaan moni suomalainen haluaisi kertoa kantansa EU:n perustuslaista järjestettävässä kansanäänestyksessä.