Asiantuntijat puoltavat kansanäänestystä EU:n perustuslaista

Helsinki, 22. 6. Politiikka stt 305

Suomen tulisi järjestää EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta kansanäänestys, johon liittyisi laaja kansalaiskeskustelu. Näin arvioi kolme EU-tuntijaa eduskunnassa tiistaina järjestetyssä Kansanäänestyskampanjan miniseminaarissa.

• Kansanäänestys ja sitä edeltävä julkinen keskustelu syventäisivät eurooppalaista julkisuutta ja mahdollistaisivat askeleen kohti eurooppalaista identiteettiä, sanoi oikeusteorian ja -filosofian dosentti Ari Hirvonen Helsingin yliopistosta.
• Kansanäänestyksessä hyväksytty perustuslaki myös lisäisi EU:n läpinäkyvyyttä ja olisi merkittävä vastaus EU:n demokratiavajeeseen.

Hirvosen mielestä perustuslaillinen sopimus on edennyt täysin väärässä järjestyksessä. Se koetaan poliittisen eliitin sanelemaksi ja ylhäältä päin määrätyksi. Hänestä mahdollisimman monen aktiivisen kansalaisen tulisi osallistua Euroopan luomiseen.

Samoilla linjoilla oli Jean Monnet -professori Jyrki Käkönen Tampereen yliopistosta. Hän korosti, että nyt ollaan rakentamassa uutta politiikan foorumia ja se politiikka kuuluu kansalaisille. Jo Rooman sopimuksesta puhutaan integraatioprosessista kansojen, ei valtioiden liittona.

Europarlamenttivaalien tulos osoittaa Käkösen mukaan sen, ettei EU:n yhteisestä politiikasta puhuta. Hän epäilee, ettei vaaleissa äänestetty niinkään EU-politiikasta vaan muiden asioiden perusteella.

Käkönen kertoi muuttaneensa mieltään kansanäänestyksen suhteen viimeisimmän vuoden aikana. Tällä haavaa hän kannattaa integraation ohella kansanäänestyksen järjestämistä, vaikka samalla myöntää, että äänestys voisi kaataa koko nykyisen prosessin.

• Jos kansalaiset sen kaatavat, niin silloin käy selväksi, että jotain on pahasti pielessä siinä integraatioprosessissa, joka tällä hetkellä on menossa, Käkönen lisäsi.

Suuria muutoksia

• Edellinen kansanäänestys oli kymmenen vuotta sitten ja sen jälkeen on isoja muutoksia tapahtunut Euroopan unionin luonteessa, mitkä nyt sinetöidään ja täsmennetään tässä uudessa sopimuksessa, perusteli kansanäänestyksen järjestämistä kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.

Suuriin muutoksiin lukeutuu muun muassa Suomen markasta ja itsenäisestä rahapolitiikasta luopuminen. Listalla ovat myös yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sisältyvät keskinäiset turvatakuut, jotka Patomäen mukaan merkitsevät puolueettomuudesta luopumista. Lisäksi EU:n toimivalta kasvaa uuden sopimuksen myötä kauppapolitiikassa, mikä heijastuu käytännössä muillekin yhteiskuntaelämän alueille.

Ari Hirvonen kertoi suhtautuvansa epäilevästi siihen, että nykyisen perustuslaillinen sopimus ratifioitaisiin kaikissa jäsenmaissa. Hänestä todellinen ja federalistinen perustuslaki voisi syntyä julkisen keskustelun ja koko Euroopassa yhtä aikaa toteutettavan kansanäänestyksen perusteella. Samalla Hirvonen kuitenkin muistutti, ettei Eurooppa ole vain juridis-hallinnollis-taloudellinen instituutio, joka perustuu pysyvään perustuslakiin.

• Toimiva Eurooppa on Eurooppa, joka ei koskaan ole muuttumaton, valmis ja lopullinen olotila, vaan epävarma, liikkuva, tulkintaa vaativa ja työn alla oleva prosessi. Eurooppa on koko ajan vasta tulossa.

STT-LIISA KUJALA
(STT)