EU aikoo ”perustuslaillistaa” eliitin ja pääoman vallan

Euroopan unionille valmisteltu perustuslaki on 13.kesäkuuta pidettävien EU-parlamentin vaalien pääkysymys. Se koskee jokaisen kansalaisen oikeuksia, valtarakenteita, yhteiskunnan kehittämisen suuntaa, Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja Euroopan suhdetta muuhun maailmaan.

Perustuslakia on valmisteltu EU:n konventissa ja hallitusten välisessä konferenssissa – kansalaiset sivuuttaen. Matti Vanhasen hallitus ei halua perustuslaista myöskään kansanäänestystä, koska se ei usko saavansa enemmistön tukea hankkeelle.

EU:lle lisää valtaa

Suurin osa kansalaisista haluaisi vähentää EU:n valtaa. Perustuslailla aiotaan kuitenkin lisätä entisestään unionin valtaa. EU:n perustuslaki olisi jäsenvaltioiden kaiken lainsäädännön yläpuolella – siis myös Suomen perustuslain yläpuolella.

Kauppapolitiikka aiotaan siirtää kokonaan EU:n toimivaltaan. Se koskisi myös julkisia palveluja koskevia kauppasopimuksia. Näin EU voisi päättää esimerkiksi Maailmankauppajärjestössä menossa olevissa neuvotteluissa palvelujen vapaakauppaa koskevan GATS-sopimuksen laajentamisesta koskemaan myös julkisia palveluja. Käytännössä tämä merkitsisi kunnallisten palvelujen kilpailuttamisen ja yksityistämisen laajentamista.

EU:n valtaa aiotaan lisätä myös jäsenvaltioiden talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamisessa.

Ylikansallinen enemmistövalta laajenee

Kun suomalaiset äänestivät kymmenen vuotta sitten EU-jäsenyydestä, hallitus vakuutti veto-oikeuden turvaavan pienenkin maan etujen puolustamisen unionissa. Nyt EU:ssa on tarkoitus siirtyä pääsääntöisesti määräenemmistöllä tehtäviin päätöksiin.

Perustuslakiesityksen mukaan enemmistöpäätökset korvaavat nyt yksimielisyyttä edellyttävän päätöksenteon 23 uudella alueella. Nykyisen EU:n Nizzan sopimuksen mukaan määräenemmistöllä tehdään päätöksiä jo 35 alueella.

Jäsenvaltiot menettävät suurimmassa osassa päätöksenteosta veto-oikeuden, jolla ne ovat nyt voineet ainakin periaatteessa estää ratkaisut, joita eivät hyväksy. Suurin osa Suomenkin lainsäädännöstä voitaisiin siten säätää riippumatta siitä, mitä mieltä me Suomessa olemme siitä ja myös Suomen eduskunnan tahdoin vastaisesti. Sen sijaan suurten jäsenmaiden hallitusten valta kasvaa, kun määräenemmistö lasketaan myös asukasluvun mukaan.

Yksinomainen aloiteoikeus lainsäädäntöön olisi EU:ssa jatkossakin komissiolla, jonka jäseniä perustuslaki kieltää ottamasta ohjeita jäsenmaista. Komissaareja eivät enää valitsisi jäsenvaltiot vaan komission puheenjohtaja jäsenvaltioiden esittämien useampien nimien joukosta.

Uusliberalismi sementoidaan perustuslakiin
EU:n perustuslakiin esitetään myös asioita, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä perustuslaissa. Perustuslakiesityksen yli 300 sivusta suurin osa käsittelee sisämarkkinoita, talous- ja rahapolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, maataloutta, energiapolitiikkaa jne.

Tässä näkyy esityksen eräs erikoisuus: Sillä pyritään hakkaamaan kiveen, ”perustuslaillistamaan” EU:ssa vallalla oleva uusliberalistinen politiikka, jossa kaikki muut arvot on alistettu markkinoiden ja pääoman vapaudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa käännettä taaksepäin työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailun tuloksena kansallisiin perustuslakeihin kirjatuista kansalaisten perusoikeuksista ja hyvinvointivaltion periaatteista.

EU:ta militarisoidaan

EU:n luonteen muutosta kuvaa myös se, että perustuslakiesitys velvoittaa jäsenvaltio lisäämään asemäärärahoja – mutta mitään vastaavaa velvoitetta ei ole muista, esimerkiksi sosiaalisista määrärahoista.

Suomalaisten enemmistö haluaa maamme pysyvän sotilaallisesti liittoutumattomana. Hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin hyväksyneet EU:n perustuslakiin velvoitteet yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, jossa jäsenvaltiot sitoutuvat keskinäisiin turvatakuisiin, muodostamaan EU:lle taistelujoukot, lisäämään asemäärärahoja ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa.

Suurin osa suomalaisista ja yleensäkin eurooppalaisista vastustaa USA:n sotapolitiikkaa, jolla se ajaa imperialistisia etuja YK:sta ja kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta. Tästä huolimatta eduskunnan turvallisuuspoliittinen seurantaryhmä hyväksyi maaliskuussa yksimielisesti EU:n militarisoiminen. Se ei pitänyt enää selvästi kiinni myöskään sotilaallisesta liittoutumattomuudesta vaan totesi Nato-jäsenyyden ”todelliseksi vaihtoehdoksi”.

Vaaleissa vastalause EU:lle

Suomen kommunistinen puolue osallistuu EU:n parlamentin vaaliin, jotta äänestäjät voivat esittää vastalauseen EU:lle, vaatia kansanäänestystä EU:n perustuslaista ja ottaa kantaa Suomen liittoutumattomuuden puolesta. SKP:n kaikki ehdokkaat vastustavat EU:n perustuslakia, euroarmeijaa ja Natoa.

Perustuslain hylkääminen antaa mahdollisuuden arvioida uudelleen EU-sopimukset ja neuvotella toisenlaisia ratkaisuja. Me haluamme avata vaaleissa ja kansanäänestyksellä tietä toisenlaiseen Eurooppaan, jossa demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, ekologia ja rauha ovat tärkeämpiä arvoja kuin alituinen kilpailu, pääomaliikkeiden vapaus ja pörssikurssit.

YRJÖ HAKANEN
SKP:n puheenjohtaja
(Tiedonantaja 26.3.04)