Euroopan kansalaisilta kysyttävä mielipidettä EU:n uudesta perustuslaista
Kuuden kuukauden kuluttua, kesäkuun 10.-13. päivänä 2004, 450 miljoonaa eurooppalaista 25 eri maasta valitsee edustajansa Euroopan parlamenttiin. Vaalien yhteydessä olisi loistava tilaisuus kysyä kansalaisten mielipidettä myös EU:n tulevasta perustuslaista. Tällainen mahdollisuus toistuu vain kerran viidessä vuodessa. Yleensä kansalaiskyselyn järjestämiseen tarvitaan mittavia valmisteluja, varsinkin jos 25 eri maan kansalaisia halutaan konsultoida samanaikaisesti.
Sellaista ongelmaa ei enää ole, sillä eurovaalien päivämäärät on jo lyöty lukkoon ja käytännön järjestelyt aloitettu. Mikään maa ei voi enää perääntyä, käyttää veto-oikeuttaan tai olla osallistumatta. Eräs merkittävimmistä esteistä 25 Euroopan maan kansalaiskonsultaatiolle on siten ylitetty. On tärkeää, että päivämäärä on sama kaikissa maissa, koska se mahdollistaa ensimmäisen koskaan järjestetyn Euroopan laajuisen kansalaiskonsultaation.
Tarve konsultaatioon
EU:n perustuslakiluonnos on tällä hetkellä käsittelyssä hallitustenvälisessä konferenssissa (HVK), jossa kaikki jäsenvaltiot ovat edustettuina. Perustuslakiluonnoksen hyväksyminen konsensuksella on toivottavaa, sillä se mahdollistaa 27 jäsenmaan Euroopan kehittymisen. Kysymys ei ole siitä, onko konventin esittämä, valtioiden, kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin ja komission välinen sopimus paras mahdollinen. Ei ole myöskään oleellista tietää, onko teksti todellakin perustuslaki vaiko mukailtu kokoelma olemassa olevia tekstejä ja sopimuksia.
Mikä tahansa HVK:n tulos onkaan, sen epäonnistumista lukuun ottamatta, olisi käsittämätöntä, etteivät kansalaiset saisi ilmaista mielipidettään perustuslakiluonnoksesta. Koska teksti on perustana 25 – pian 27 – jäsenmaan Euroopalle, 21. vuosisadan Euroopalle, ihmisiltä on kysyttävä heidän mielipidettään tästä tärkeästä asiasta. Se antaa uskottavuutta EU:n rakenteelle ja jatkuvuutta sen kehitykselle.
Sama päivä, kaksi äänestystä
Kansalaisilla tulisi olla mahdollista antaa äänensä samaan aikaan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemiseksi että kannatuksen tai vastustuksen ilmaisemiseksi EU:n perustuslakiluonnoksesta. Kysymys ei kuitenkaan ole eurooppalaisesta kansanäänestyksestä. Hallitusten päätös EU:n perustuslakiluonnoksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on riittävä, koska kyseessä on konsultaatiokysely, jonka kansanäänestysluonteen jokainen maa päättää itse.
Konsultaation rajoituksessa on sen vahvuus. Kaikissa EU-maissa ei ole kansanäänestykseen perustuvaa ratifiointimenettelyä, mutta kaikissa on lain mukaan mahdollista kysyä kansalaisilta asiasta. Jotkut maat voisivat vastustaa pakollisia määräaikoja perustuslaillisen sopimuksen allekirjoituksen (toukokuun alussa 2004) ja kansanäänestyksen välillä, mutta yksinkertaisessa konsultaatiokyselyssä ei tarvita virallisia määräaikoja. Hallitusten poliittinen tahto on ainoa edellytys konsultaation järjestämiselle ottaen huomioon että määräajat ovat riittävät.
Konsultaation muoto
Sama, yksinkertainen kysymys esitetään samaan aikaan 25 Euroopan maan kansalle. Yhteinen vastaus on merkittävä, sillä Euroopan kansalaisten vastaus tulee 25 kansallisen vastauksen lisäksi. Vastaus on suuntaa-antava ja poliittisesti painava, vaikka siihen ei kuuluisikaan kansanäänestysmenettelyä yhdessäkään maassa. Yksinkertaiseen kysymykseen voi vastata kahdella tavalla: kyllä tai ei. Kyllä tai ei -vastauksen antaminen monimutkaiseen kysymykseen (Euroopan tulevaisuuden järjestely) edellyttää erityisesti poliittisilta puolueilta tehokasta tiedotusta. Mutta eikö eurovaalien kampanjan rooli olekin juuri nostaa esiin Eurooppa-kysymyksiä ja -vuoropuhelua? Yksikään ehdokas ei siis voi jättää pimentoon henkilökohtaista kantaansa perustuslakiin tai siitä käytävään keskusteluun, ja siten kansalaisten osallistuminen koko prosessiin vahvistuu.
Kuka asettaa kysymyksen?
Kysymyksen on ylitettävä kansallinen taso, sillä usein on vaarana, että ihmiset vastaavat enemmän kysyjälle kuin itse kysymykseen. Kysymyksenasettajan olisi oltava monipuolinen poliittinen taho, joka edustaa kaikkia poliittisia suuntauksia. Ehdotamme, että Euroopan parlamentti valmistelisi kysymyksen. Siten kysymys olisi vapaa jokaisen maan sisäisistä jännitteistä. Voisimme esimerkiksi valtuuttaa työryhmän valmistelemaan kysymystä, joka voitaisiin hyväksyä parlamentin täysistunnossa. Samalla logiikalla Euroopan parlamentti kokoaisi kansalliset vastaukset ja sen puhemies julkistaisi tulokset. Sillä on suuri symbolinen merkitys, kun 450 miljoonaa eurooppalaista vastaa yhdessä lähes samana päivänä samaan kysymykseen.
Konsultaation jälkeen
Konsultaation seuraukset riippuvat jokaisen 25 valtion alkuperäisestä valinnasta. Koska konsultaatiokyselyä ei ole välttämätöntä muuttaa ratifiointimenettelyksi, jokainen maa päättää itse perustuslaillisen ja poliittisen perinteensä mukaisesti uuden perustuslain (joka on oikeudellisesti sopimus) ratifioinnin toteutuksesta. Jotkut maista muuttavat konsultaation kansanäänestykseksi 13. kesäkuuta – ja ovat sen jo julkistaneet. Joillakin mailla taas ei ole tätä perustuslaillista mahdollisuutta. Toiset taas valitsevat, konsultaatiotuloksen viitoittamana, parlamentaarisen ratifiointimenettelyn tai kansanäänestyksen myöhemmässä vaiheessa.
Jokainen maa on vapaa organisoimaan konsultaation itse, omien perinteidensä, poliittisten vahvuuksiensa ja toimitettujen vastaustensa perusteella. 13. kesäkuuta 2004 on lähtölaukaus kansalaisten Euroopalle, jossa itsenäiset kansalaiset voivat ilmaista kantansa Euroopan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Eurooppa ei rakenna itse itseään ilman kansalaisiaan. Mahdollisuus kysyä heiltä on olemassa, ja meidän on tartuttava tilaisuuteen.
13.12.2003 Strasbourgissa
Euroopan parlamentin jäsenet
Thierry CORNILLET, Ranska
Carlos COELHO, Portugali
Gérard DEPREZ, Belgia
Willy DE CLERQ, Belgia
Mathieu GROSCH, Belgia
Francesco FIORI, Italia
Piia-Noora KAUPPI, Suomi
Josef LEINEN, Saksa
Marcelino OREJA, Espanja
Jacques SANTER, Luxemburg
Graham WATSON, Yhdistynyt kuningaskunta