HVK:n epäonnistuminen: Aikalisä julkisille palveluille

Tiedotusvälineille 16.12.2003
vapaa julkaistavaksi heti

EU:n perustuslaillinen sopimus ei tullut valmiiksi Brysselissä viime viikonloppuna. Koska konventtikaan ei ehtinyt käsitellä toimivallanjakokysymyksiä eikä asiasta näin ollen ollut kunnollista esitystä, oli odotettavissa ettei HVK:ssakaan näin kiireisellä aikataululla pystytä Italian ansioluetteloon perustuslakia junttaamaan, kommentoi Maan ystävien EU-projektin koordinaattori Anastasia Laitila. Maan ystävien puheenjohtaja Leo Stranius jatkaa: Saatu aikalisä tulisi meillä käyttää palaamalla julkisia peruspalveluita koskeviin tavoitteisiin, jotka eduskunnassa alun perin asetettiin.

Maan ystävien mukaan kysymys julkisista palveluista on suomalaisten kannalta paljon tärkeämpi kuin kohtuuttomasti huomiota saaneet virastoratkaisut tai Puolan ja Espanjan äänimäärää koskevat kiistelyt. Kiirehtiminen perustuslain valmistelussa on täysin turhaa vallankäyttöä.

Nyt neuvotellussa perustuslaillisessa sopimuksessa esitetään EU:lle epädemokraattista ja arvaamatonta päätöksentekojärjestelmää. Se typistää julkiset peruspalvelut kauppapolitiikaksi, jota koskevat kansainväliset sopimukset kuuluisivat EU:n toimivaltaan. Sopimukset olisivat suoraan jäsenvaltioita sitovia. Nykyisen Nizzan sopimuksen mukaan julkisia peruspalveluita koskevat päätökset tulee tehdä neuvostossa yksimielisesti.

Ehdotetun perustuslaillisen sopimuksen mukaan esimerkiksi Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa neuvoteltava palvelukauppaa koskeva GATS-sopimus voitaisiin neuvoston enemmistöpäätöksellä saattaa koskemaan mitä tahansa julkisia peruspalveluita. Maan ystävien mielestä julkisten peruspalveluiden, kuten kulttuuri-, koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee pysyä viime kädessä kansallisessa toimivallassa, liberalisointivelvoitteiden ulkopuolella.

GATS-sopimusneuvottelut kattavat myös monia ympäristöpolitiikan kannalta merkittäviä aloja, kuten vesi-, jäte- ja energiahuollon. Ympäristönsuojelussa kansainvälisillä sopimuksilla on yhä kasvava merkitys. Maan ystävät ei hyväksy, että ydinenergian käyttöä säätelevää Euratom-sopimusta ollaan liittämässä osaksi perustuslakia. EU:n jäsenvaltioiden valtuuksia ei näillä aloilla saa rajoittaa.

Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslain on vaikeaa ilmentää kansalaisten tahtoa, kuten sen ensimmäisessä artiklassa todetaan. Kansanäänestys nostaisi kansanlaisten kiinnostusta EU-asioihin. Monessa muussa EU-maassa onkin jo päätetty järjestää kansanäänestys. Valtaosa konventin jäsenistä suosittelee kansanäänestyksen järjestämistä ja myös Euroopan parlamentti on antanut tukensa asialle. Maan ystävät katsoo, että kansanäänestyksen järjestäminen tässä asiassa on mahdollisuus, jota ei tulisi sivuuttaa.

Lisätietoja:

Leo Stranius
Maan ystävät ry:n puheenjohtaja