Kansanäänestyksellä EU:n perustuslaista lisäpuhtia moniarvoisempaan vaikuttamiseen

Lukuisat EU-maiden kansalaiset järjestöineen kampanjoivat unionin perustuslaillisesta sopimuksesta järjestettävän kansanäänestyksen puolesta. Suomessa EU:n perustuslaista kansanäänestystä vaativien foorumiksi perustettiin kansanäänestystoimikunta, joka kokoontui ensimmäisen kerran 4.11. -03. Toimikuntaan kuuluu 14 henkeä, jonka tukijoiden ja asiantuntijoiden joukossa on useita ympäristönsuojelun kärkihahmoja, SLL:sta Eero Yrjö-Koskinen. Kts tarkemmin www.kansanaanestys.fi.

Perustuslain valmistelu sai alkunsa Laekenin huippukokouksesta, joka joulukuussa 2001 päätti kutsua koolle konventin ”pohtimaan Euroopan unionin tulevaisuutta ja erilaisia vaihtoehtoja selkeyttämään sen monimutkaista laki- ja säädöskokoelmaa”. Tavoitteeksi huippukokous asetti unionin lähentämisen kansalaisiin. Konventin puheenjohtaja Valery Giscard d´Estaingin otettua puhemiehistöineen heti alkuun tavoitteeksi perustuslain luomisen unionille, lopputuloksena luovutettiin ”Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista” Thessalonikissa 20.6. 2003 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle. Sopimuksesta ei viime joulukuussa päästy yksimielisyyteen Brysselissä; seuraava rutistus sopimuksesta käydään hallitusten välisessä kokouksessa 25.-26.3. Perustuslain valmistelun aikana eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat hankkeissaan aktiivisesti konkretisoineet EU:n demokratiavajeita ja tuoneet esiin lukuisia esimerkkejä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön tuottamista synergiaeduista.

Kansalaisten ja valtioiden tahto
Perustuslakiehdotuksen 1. artiklassa todetaan: Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslain on vaikea ilmentää em. kansalaisten tahtoa. Lakiehdotuksen laatinut 105 jäsenen valmistelukunta päätyikin äänin 97 äänen enemmistöllä suosittelemaan lain hyväksymisestä kansanäänestyksellä. Euroopan parlamentti on suositellut kansanäänestyksen järjestämistä kaikissa jäsenmaissa samoin monet jäsenmaat ja kyselyjen mukaan suurin osa suomalaisista

Kansanäänestys motivoisi kansalaisia hankkimaan lisää EU -tietoa. Näin syntyisi lisää EU-asiantuntemusta ja moniarvoisempaa pohjaa niin valtiollisten kuin EU:n toimielimien päätöksenteolle, josta myös järkevä ympäristönsuojelu hyötyisi.

Luottavatko Suomen kansanedustajat kansalaisiin?
Perustuslaki muuttaa EU:n luonnetta oleellisesti. Kansanäänestyksellä voitaisiin vahvistaa edustuksellista demokratiaa. Ydinkysymys on, luottavatko kansanedustajamme Suomen kansalaisiin; suovatko äänestäjien valtuuttamat päättäjämme oman perustuslakimme tarjoamalle mahdollisuudelle sanoa mielipiteensä kansanäänestyksellä? Vuorovaikutuksellinen luottamus, jossa kansanedustajamme voivat luottaa kansalaisiin siinä missä kansalaiset vaaleissa antavat luottamuksensa kansanedustajaehdokkaille, lienee kannustavimpia lääkkeitä valaa ihmisiin kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen yleensä ja myös saada äänestäjät vaalipäivinä rohkaistuneemmin mielin liikkeelle.

Kansanäänestystoimikunnan kotisivulla http://www.kansanaanestys.fi jokainen EU:n perustuslaista kansanäänestystä tahtova voi helposti äänestää sähköisesti vaatimuksensa puolesta. Toimikunta ei ota kantaa siihen, minkä vaihtoehdon puolesta pitäisi äänestää, vaan pelkästään sen puolesta että kansalaisille suodaan mahdollisuus äänestää tulevan perustuslain hylkäämisestä. Samalta kotisivulta on myös tulostettavissa adressi johon voi kerätä nimiä yhdistysten kokouksissa ym. sopivissa paikoissa ainakin huhtikuun alkuun asti. Lisätietoja saa sähköpostiosoitteesta info@kansanaanestys.fi tai liittymällä kansanäänestyskampanjan sähköpostilistalle.

Markku Rämö
Kansanäänestystoimikunnan jäsen, toimittaja
Kuluttajat-Konsumenterna ry.