Kansanäänestys perustuslaista myös Suomessa
”Demokratia ei perustu pakkoon vaan siihen, että kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista oma tahtonsa.”
Jännitys tiivistyy ennen kesäkuun EU:n huippukokousta, jossa pohditaan unionin perustuslain kohtaloa kansanäänestysten jälkeen.
Keskustelu perustuslain sisällöstä on jäänyt Suomessa kuitenkin tyhjäksi toisin kuin muualla, sillä meillä kansalaisille ei ole toistaiseksi annettu äänioikeutta ratifiointia koskevaan päätöksentekoon.
Näin ei ole käynyt siitäkään huolimatta, että lakialoitteen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä on allekirjoittanut 50 kansanedustajaamme, siis neljäsosa koko eduskunnasta.
Lisäksi Eurooppa-päivänä (9. 5.) julkaistun, Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan Suomessa kaksi kolmesta kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaista.
Huomattavaa on, että kyselyn mukaan 76 prosenttia suomalaisista äänestäisi, jos äänestys Suomessa vain järjestettäisiin. Asia tuntuu kiinnostavan ihmisiä nyt enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Ja syystäkin.
Ranskassa viime sunnuntaina järjestettyä historiallista kansanäänestystä EU:n perustuslaista edelsi ennennäkemätön keskustelu unionista ja sen tulevaisuudesta. EU:n perustuslaista päättäminen koettiin tärkeäksi virstanpylvääksi. Äänestysprosentti nousi Ranskassa lähes 70 prosenttiin.
Asian painoarvoa korostaa myös se, että kielteisen äänestystuloksen seurauksena Ranskan pääministeri Jean-Pierre Raffarin joutui eroamaan virastaan.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (29. 5.) tilannetta kuvattiin osuvasti: ”Kävipä näissä äänestyksissä miten tahansa, perustuslain vastustajien voima ja määrä pakottaa Euroopan johtajat miettimään, mikä on mennyt vikaan.”
On kohtalon ivaa, että nimenomaan ranskalaiset hylkäsivät perustuslain, joka valmisteltiin maan entisen presidentin Valery Giscard d’Estaingin johtamassa konventissa. Kansanäänestyksen kielteinen tulos osoittaa, että EU-maiden johtajat eivät ole onnistuneet osallistamaan kansalaisia EU:n kehitykseen.
Suomessa ongelmat saattavat olla vasta edessä: mikäli laajaa yleisöä ei osallisteta EU:n kehitykseen, kansalaisilta ei tiukan paikan tullen ehkä löydykään tukea eliitin omimalle projektille.
Pääministeri Matti Vanhanen ja hallituspuolueet ilmoittivat loppukesällä 2004, etteivät pidä neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaista Suomessa tarpeellisena. Hallituspuolueiden olisi kuitenkin syytä tarkastaa kantansa kansanäänestyskysymykseen uudestaan.
Kuten ranskalaisten esimerkki osoittaa, kansanäänestys olisi paras keino tuoda perustuslaki ihmisten arkipäivään ? kouluihin, kahvipöytiin ja työpaikoille.
Suomessa ehdittäisiin vielä varsin hyvin järjestää asiasta neuvoa-antava kansanäänestys. Eduskunnan on tarkoitus käsitellä perustuslakia syksyllä 2005 tai alkuvuodesta 2006.
Perustuslain valmistelu on ollut tärkeä etappi unionin historiassa. Esimerkiksi Laekenin huippukokouksessa (2001) unionin todettiin olevan historiallisessa käännekohdassa. Huippukokous haastoi tuolloin perustuslain valmistelukunnan vastaamaan kysymykseen siitä, ”miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia”.
On harmittavaa, että suomalaisia pidetään alaikäisinä tekemään päätöstä perustuslaista samaan aikaan kun suurin osa muista EU:n kansalaisista pääsee sanomaan näkemyksensä. Esimerkiksi britit, ranskalaiset, espanjalaiset, hollantilaiset, tanskalaiset ja monet muut pääsevät kyllä äänestämään.
Kansanäänestystä ovat suositelleet nimenomaan konventin eli EU:n perustuslain valmistelukunnan jäsenet. Perustuslain ensimmäisessä artiklassakin todetaan, että tämä perustuslaki ilmentää ”kansalaisten tahtoa”.
Kansalaisten tahto voidaan testata parhaiten juuri kansanäänestyksellä. Kansanäänestystä ei voida vastustaa siksi, että ihmisiä rasitettaisiin turhaan tai että ihmiset eivät kuitenkaan vaivautuisi äänestämään. Tämä on sama asia kun kiellettäisiin kansanvalta.
Demokratia ei perustu pakkoon vaan siihen, että kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista oma tahtonsa. EU:n perustuslain yleinen hyväksyttävyys tai epäoikeudenmukaisuus olisi voitu testata koko unionissa toteutettavalla kansanäänestyksellä.
Jos ei kannata kansanäänestystä tässä asiassa, pitää kysyä, kannattaako yleistä äänioikeutta tai demokratiaa ylipäätään. Suora demokratia ja edustuksellinen demokratia täydentävät toisiaan.
EU:n perustuslaillinen sopimus muuttaa myös unionin nykyistä luonnetta. Perustuslaki muuttaa toimielinten valtasuhteita, jäsenmaiden edustusta komissiossa ja päätöksentekomenettelyä unionin sisällä.
Perustuslaillisen sopimuksen mukaan EU:sta tulee oikeushenkilö ja perustuslain pohjalta perustetaan yhteinen puolustus ja ulkoministeri. Lisäksi Eurooppa-neuvostolle valitaan erillinen puheenjohtaja (EU:n presidentti).
Unioni on myös muuttumassa maatalous- ja kauppapolitiikan saroilla, millä on vaikutuksia perinteiseen hyvinvointivaltion perusteisiin sekä rikosoikeudellisessa yhteistyössä, joka puolestaan vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään.
Näiden lisäksi unionille määritellään perustuslaissa oma lippu, hymni, tunnuslause, raha ja yhteinen Eurooppa-päivä.
Leo Stranius
kansanäänestyskampanja
Helsinki