Uudet nettikasinot 360

Kenen perustuslaki?

Euroopan unionille esitetään perustuslakia. Peruskysymys kuuluu; kuka tarvitsee lakia ja mihin tarkoitukseen? Euroopan unionilla ei tähän mennessä ole ollut kuin yksi kehityssuunta – kohti entistä tiiviimpää valtiota tai liittovaltiota. Tätä kehitystä haluavien tavoitetta palvelee uusi perustuslaki. Toki sen valmistelutyö oli kuorrutettu toinen toistaan kauniimmilla tavoitteilla kuten kansalaisten lähentämisellä unioniin, sen tehokkuuden – mitä se sitten onkin – parantamisella, sen hajanaisten asiakirjojen selkeyttäminen ja niin edespäin.

Nyt perustuslakia valmistelleen konventin lopputulos on ns. HVK -prosessissa eli hallitusten välisen konferenssin käsittelyssä. Suomessa hallitus ei ole asettanut perustuslaille mitään ”kynnyskysymyksiä”. Se tarkoittaa, että murinastaan huolimatta hallitus ja myös eduskunnan selvä enemmistö on valmis loppujen lopuksi hyväksymään konventin esityksen. Perustuslakia voi arvioida monesta eri näkökulmasta, mutta nostan tässä esiin vain muutaman.

Julkisuudessa on näyttävästi ”väännetty kättä” tuleeko unionille suljettu vai avoin puolustusydin. Suomen hallitus on tyytyväisenä pannut merkille, että sen peikoksi nostama suljettu ydin ei toteudu. Sen sijaan hallitus ei ollenkaan ole huolissaan siitä tosiasiasta, että tällä perustuslailla militarisoidaan lopullisesti EU, luomalle sille oma puolustusytimensä, joka siis Suomenkin toiveiden mukaisesti on ”avoin”. Perustellusti voidaankin kysyä mitä sotilaallisesta liittoutumattomuudesta jää jäljelle, kun avoimen ytimen sotilaallinen voima nojaa raskaasti ja saumattomasti Naton kanssa tehtyihin ja tehtäviin sitoumuksiin.

Uuden perustuslain toteutuessa kansallisvaltioiden rooli vähenee entisestään. EU:n toimivaltaan siirretään yhä uusia alueita ja sen valta käsittää, muutamaa siviilioikeuden ja välittömän verotuksen aluetta lukuun ottamatta, lähes kaikki yhteiskuntaelämän alueet. Ensimmäistä kertaa kirjataan näkyviin periaate, jonka mukaan EU -lainsäädäntö on ensisijaista koko unionin alueella mukaan luettuna jäsenvaltioiden perustuslait.

Onkin syntymässä avoin ristiriita oman perustuslakimme ja esitetyn EU:n perustuslain välille. Jotkut ovat esittäneet, että perustuslaki hyväksyttäisiin jälleen ”valtiosopimuksena” ja jos se sitten osoittautuu olevan ristiriidassa meidän perustuslakimme kanssa Suomen perustuslakia voidaan sitten muuttaa jälkeenpäin!

Suomalaiselle hyvinvointijärjestelmälle saattaa perustuslaki antaa lopullisen iskun alistaessaan kilpailun kohteeksi kaikki yhteiskunnalliset palvelut ilman rajoituksia. Tällä tavoin EU:n ajama uusliberalistinen markkinavapaus kirjataan kätevästi perustuslakiin!

Kaikissa EU:n jäsenmaissa on noussut vahva vaatimus kansanäänestyksistä. Äänestystä ovat yhteisrintamassa vaatimassa niin epäillen tai kielteisesti Euroopan unioniin suhtautuvat kuin myös laaja joukko niitä, jotka näkevät EU:n tulevaisuuden kannalta välttämättömäksi saada kansalaisten tuki EU:n kehitykselle. Voi siis sanoa, että kansanäänestysvaatimusliikkeessä ovat mukana demokratiaa puolustavat tahot.

Keväisissä eduskuntavaaleissa eivät valtapuolueet halunneet käydä tästä asiasta keskustelua. Poliittinen eliitti ei halua ottaa riskejä. Sitä ei tunnu kiinnostavan kansalaisten käsitys Euroopan unionin kehityksestä. Nyt on aika käynnistää voimakas kampanja, jolla voidaan vaikuttaa niin, että Suomessakin kansalaisten mielipidettä perustuslaista kysytään. On kerättävä mahdollisimman paljon nimiä kansanäänestysvetoomuksen taakse.

Jussi Lilja, VEU:n pääsihteeri