Nauttiiko kansa edustajiensa luottamusta?

Helsingin Sanomat, mielipide 23.6 -04:

EU:n uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta on Helsingin Sanomissa kirjoitettu perusteltuja puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan. Edustuksellisen demokratian toimivuutta kuvastaa äänestysaktiivisuuden ohella ratkaisevalla tavalla äänestävien kansalaisten ja kansanedustajien sekä europarlamentaarikkojen keskinäinen vuorovaikutus ja luottamuksen ylläpitämisen taito.

Äänioikeutetut kansalaiset ovat vaaleissa antaneet määräajaksi luottamuksensa eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa kokoontuville edustajilleen. Merkittävä osa kansalaisista näyttää ilmaisseen tahtonsa tulla kuulluksi EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta Suomen perustuslain salliman kansanäänestyksen keinoin. Kysymys neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä punnitsee osaltaan sen, missä määrin kansalaiset nauttivat valitsemiensa kansanedustajien luottamusta. Kansanäänestysasiassa kansanedustajat voivat tahtonsa mukaisesti ilmentää vuorovaikutuksensa luonnetta äänestäjiinsä avoimesti mitä konkreettisimmalla tavalla.

Luottamuksen ja suvaitsevaisuuden osoittaminen on omiaan vetoamaan samoihin ominaisuuksiin toisessakin osapuolessa. Näin voitaisiin tehdä päänavaus sekä edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi että kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kansanäänestyksen keinoin voitaisiin kenties ratkaisevastikin puhaltaa puhtia nykyistä laajemman kansanosan kiinnostukseen aktivoitua yhteisiin asioihin vaikuttamisessa. Kaivatun uuden ja entistä terveemmän poliittisen kulttuurin vanavedessä äänestysluvutkin mitä todennäköisimmin muuttuisivat nousujohteisiksi.

Markku Rämö
Järvenpää