Stubb ja EU:n tulevaisuus

Alexander Stubb, on otsikolla ”Söderman ja EU:n tulevaisuus” osallistunut EU:n perustuslaista käytävään keskusteluun. Koska hänen kirjoituksensa osittain perustuu väärinkäsitykseen vastaan siihen.

EU:n perustuslakisopimus on yhdistelmä EU:n nykyisiä sopimuksia ja oikeuskäyntäntöä. Se on yksi kokonaisuus, jota sisältää myös nykyisen EU:n säännöksiä. Nekin on selostettava, jotta lukija ymmärtäisi mistä on kysymys.

Stubb selosta laajasti yhteisön nykyistä toimivaltaa historian valossa. Hänen mainitsemat asiat ovat tuttuja kaikille, jotka ovat harrastaneet yhteisöoikeutta. En ole selostanut niitä uusina asioina, vaan asioina jotka siältyvät ehdotuksen EU:n perustuslaiksi.

Entä uudet asiat: Nykyinen EU toimii tavallaan kahdessa osassa. Se toimii Euroopan yhteisönä, jossa noudatetaan EY- oikeutta ja joka on oikeushenkilö. Jäsenmaiden kansalaisia sitovat määräykset, asetukset ja direktiivit, kuuluvat tähän osaan. Lisäksi EU:n kuuluu omina pilarinaan turvallisuus- ja ulkopolitiikka sekä sisä- ja oikeuspolitiikkaa. Näitä asioita on pääsääntöisesti käsitelty itsenäisten valtioiden yhteistyönä.

EU:n perustuslaissa ns. pilarit katoaisivat. Koko toimivalta siirtyisi EU:lle. Näin EY laki muuttuu EU laiksi, itse EU:sta tulee oikeushenkilö, EY tuomioistuimesta tulee EU tuomioistuin. EU:n toimivaltaan säätää lakeja jää vielä rajoituksia erityisesti ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan osalta.

Itse muutos on merkittävä, kuinka merkittävä sitä ei kukaan vielä voi tarkalleen tietää. Esimerkiksi itsenäisen valtion olevan poliisi- ja rikoslainsäädännön osalta se on periaattellisesti hyvin tärkeä.

Jokainen tietää että EU:ssa aikaisemmin on tehty päätöksiä määräenemmistöllä. Pienen maan kannalta ei ole vailla merkitystä että ehdotuksessa säännöksiä lievennetään ja maan veto-oikeutta rajoitetaan. Stubb on aikaisemmin vaatinut että näitä määräyksiä edelleen helpotettavaksi EU:n kannalta. Se ei liene Suomen edun mukaista.

Yhteisölait ovat aivan oikein jo ristiriitatilanteessa vahvempia kuin jäsenmaan lait tai perustuslait. Tämä perustuu EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön kuten Stubbkin kertoo. Uuteen perustuslakiin asiasta tulee kattava säännös. Se on muutos.

Stubb pitää kansallisten tunnusten tuomista EU:n perustuslakiin ”typerinä”. En tiedä typeryydestä, mutta on rehellinen teko se ainakin on. Lippu, hymni, Eurooppa-päivä, omat kirjatut perusoikeudet ja EU-säännöstön nimeämistä perustuslaiksi kertoo mihin suuntaan EU:ta ollaan viemässä. Ei EU valtiollisia tunnuksia hamua ilman tarkoitusta.

Jos ehdotuksessa EU:n perustuslaiksi olisi vain kysymyksessä nykysäännösten kodifiointi, miksi tulevaisuuskonventin 105 jäsentä, varajäsenineen ja tarkkailijoineen juhlivat niin innostuneena työnsä päättymistä shampanjaa juomalla ja kuuntelemalla onnellisina Eurooppa hymniä ? Giscard d`Estaing pitää ehdotusta historiallisena saavutuksena. Tätä silloin juhlittiin.

Edelleen: Jos ei mikään muutu miksi Ranskassa pääministerinkin katsoo että asiasta tulee järjestää kansanäänestys ? Tuskin hän tätä ehdottaisi jos vain vanhat sopimukset olisi koottu yhteen.

Stubbin Brysselin-terveisissä vastustetaan sitä että suomalaiset saisi ottaa kantaa EU:n perustuslakisopimukseen vaaliuurnilla. Hän olisi valmis hyväksymään kansanäänestyksen kun EU:n ”oikea perustuslaki” valmistuu.Hän tosin lisää että se tulee järjestää yleiseurooppalaisena kansanäänestyksenä.

Siinä ei pienen pohjoisen maan kansalaisten ääni enää paljon painaisi. Tässä meidän näkökannat eroavat. Haluan että suomalaisten sana painaa heidän valtiollisen itsenäisyytensä kannalta elintärkeässä asiassa.

Jacob Söderman