Suomalaiset haluavat kansanäänestyksen EU:n perustuslaista

Eurooppa-päivänä julkaistun Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan Suomessa kaksi kolmesta kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaista. (Aamulehti 9.5.2005) Huomattavaa on, että kyselyn mukaan 76 prosenttia suomalaisista äänestäisi, jos äänestys vain Suomessa järjestettäisiin. Asia tuntuu kiinnostavan ihmisiä nyt enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Ja syystäkin.

Pääministeri Matti Vanhanen ja hallituspuolueet ovat ilmoittaneet loppukesällä 2004, etteivät pidä neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaista Suomessa tarpeellisena. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat heränneet vaatimaan kansanäänestyksen järjestämistä vihdoin, kun muuallakin Euroopassa äänestetään. Hallituspuolueiden ja eduskunnan olisikin syytä tarkistaa kantansa kansanäänestyskysymykseen uudestaan. Kansanäänestys olisi paras keino tuoda perustuslaki ihmisten arkipäivään kouluihin, kahvipöytiin ja työpaikoille. Suomessa ehdittäisiin vielä varsin hyvin järjestää asiasta neuvoa-antava kansanäänestys. Eduskunnan on tarkoitus ratifioida perustuslaki syksyllä 2005 tai alkuvuodesta 2006.

Perustuslain valmistelu on ollut tärkeä etappi unionin historiassa. Esimerkiksi Laekenin huippukokouksessa (2001) unionin todettiin olevan historiallisessa käännekohdassa. Huippukokous haastoi tuolloin perustuslain valmistelukunnan vastaamaan kysymykseen siitä, miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia.

On käsittämätöntä, että suomalaisia pidetään alaikäisinä tekemään päätöstä perustuslaista samaan aikaan kun suurin osa muista EU:n kansalaisista pääsee sanomaan näkemyksensä. Esimerkiksi isobritannialaiset, ranskalaiset, espanjalaiset ja monet muut pääsevät kyllä äänestämään. Kansanäänestystä ovat suositelleet nimenomaan konventin eli EU:n perustuslain valmistelukunnan jäsenet. Perustuslain ensimmäisessä artiklassakin todetaan, että tämä perustuslaki ilmentää kansalaisten tahtoa. Kansalaisten tahto voidaan testata parhaiten juuri kansanäänestyksellä.

Kansanäänestystä ei voida vastustaa siksi, että ihmisiä rasitettaisiin turhaan, tai että ihmiset eivät kuitenkaan vaivautuisi äänestämään. Tämä on sama asia kun kiellettäisiin kansanvalta. Demokratia ei perustu pakkoon, vaan siihen, että kansalaisillä on mahdollisuus ilmaista oma tahtonsa. EU:n perustuslain yleinen hyväksyttävyys tai epäoikeudenmukaisuus olisi voitu testata koko unionissa toteutettavalla kansanäänestyksellä. Jos ei kannata kansanäänestystä tässä asiassa, pitäisi kysyä, kannattaako yleistä äänioikeutta tai demokratiaa ylipäätään. Suora demokratia ja edustuksellinen demokratia täydentävät toisiaan. Mikäli kansalaisia halutaan osallistaa Euroopan yhdentymiskehitykseen, olisi neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestäminen Suomessa kymmenen pisteen paikka tuoda unionia entistäkin lähemmäksi ihmisten arkipäivää.

EU:n perustuslaillinen sopimus muuttaa myös unionin nykyistä luonnetta. Perustuslaki muuttaa toimielinten valtasuhteita, jäsenmaiden edustusta komissiossa, päätöksentekomenettelyä unionin sisällä. Perustuslaillisen sopimuksen mukaan EU:sta tulee oikeushenkilö ja perustuslain pohjalta perustetaan yhteinen puolustus ja ulkoministeri. Lisäksi Eurooppa-neuvostolle valitaan erillinen puheenjohtaja (EU:n presidentti). Unioni on myös muuttumassa maatalous ja kauppapolitiikan saroilla, millä on vaikutuksia perinteiseen hyvinvointivaltion perusteisiin sekä rikosoikeudellisessa yhteistyössä, joka puolestaan vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Näiden lisäksi unionille määritellään perustuslaissa oma lippu, hymni, tunnuslause, raha ja yhteinen Eurooppa-päivä.

Leo Stranius
Kansanäänestyskampanja
www.kansanaanestys.fi