Uudet nettikasinot 360

Uusi EU-kansanäänestys paikallaan

(Julkaistu Keskisuomalaisessa puheenvuoropalstalla 03.11.2003 )

Suomessa järjestettiin kansanäänestys liittymisestä silloiseen Euroopan yhteisöön 16.10.1994. Äänestysprosentti oli 74. Puolesta äänesti 56,9 % ja vastaan 43,1 %. Äänestyksen kohteena oli noin 60 000 sivua vaikeaselkoista laki- ja sopimustekstiä. Kansalaiset eivät tienneet, mistä he äänestivät.Esimerkiksi omasta rahasta luopuminen ja maataloustukien tilapäisyys sisältyi sopimukseen, mutta niistä ei avoimesti kerrottu kansalle.

Nyt pohditaan, pitäisikö Euroopan unionin uudesta perustuslaista järjestää kansanäänestys. Se on normaalitekstiksi ladottuna noin 200-sivuinen kirja.

Artiklat ovat pääosin helppolukuisia ja ymmärrettäviä, joten perustuslain laajuus tai vaikeaselkoisuus ei ole peruste torjua kansanäänestystä. Suomen kansan sivistystaso ei ole alhaisempi kuin niiden noin 10 muun kansan, joissa äänestys pidetään. Päinvastoin.

Pääministeri Matti Vanhanen, kesk, kannatti kansanäänestystä viime keväänä, mutta vastustaa sitä nyt. Hän väittää, että perustuslaki ei muuta EU:n luonnetta nykyisestä. Pääministerin perustelut ovat hataria. Hän taitaa pelätä kansan äänen kuulemista.

Uusi perustuslaki siirtää tärkeät oikeus- ja sisäasiat unionin päätösvaltaan. Yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätöksentekojärjestelmä muuttuu ja yhteinen puolustus alkaa toteutua. Yksimielisyydestä siirrytään määräenemmistöpäätöksentekoon. Unionista tulee oikeushenkilö, joka saa mm. oikeuden hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia ilman jäsenmaiden parlamenttien erillistä hyväksymismenettelyä.

Artiklan I-10 mukaan EU-perustuslaki on ensisijainen jäsenmaiden lainsäädäntöön nähden. Ristiriitatilanteessa EU-perustuslaki syrjäyttää mm. Suomen perustuslain. Jäsenmaiden perustuslakien status alenee.

Uudet toimielimet muuttavat myös unionin luonnetta. Hallitusten ja valtion päämiesten Eurooppa-neuvosto saa virallisen aseman ja sille tulee pysyvä puheenjohtaja, EU-presidentti. Eurooppa-neuvosto saa ns. valtuutuslausekkeiden perusteella oikeuden eräiltä osin muuttaa perustuslakia ilman jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää. Tämä murtaa jäsenmaiden täysivaltaisuutta.

Unionin yhteisen ulkopolitiikan johtajaksi tulee uusi ulkoministeri, joka on samanaikaisesti sekä ulkoasianneuvoston puheenjohtaja että komission varapuheenjohtaja. Lisäksi unioni saa uuden talousministerin.

Suomen perustuslaki ei tunne Euroopan unionia, jolla kuitenkin on yhä suurempi valta kansamme asioissa. Mm. Ahvenanmaan itsehallinto, tasavallan presidentin asema ulkopolitiikan päätöksenteossa ja ns. valtuutuslausekkeet sekä eräät muut asiat edellyttänevät Suomen perustuslain muuttamista, jos EU-perustuslaki hyväksytään konventin ehdottamassa muodossa.

Unionin lippu, hymni, kansallispäivä ja raha saavat perustuslaillisen statuksen. Perinteisesti tällaisten tunnusten mielletään kuuluvan itsenäiselle valtiolle. Nämäkin viestivät voimakkaasti siitä, että unionin luonne on muuttumassa. EU:n laajeneminen ensi vuonna 25 jäsenmaan ja lähes 500 miljoonan asukkaan valtavaksi yhteisöksi muuttaa myös väistämättä unionia.

Jos hallitusten välinen konferenssi, HVK, saa aikaan hyvän perustuslain, on se helppoa viedä kansanäänestykseen. Jos se ei ole tyydyttävä, se tulee sen takia viedä kansanäänestykseen. Näin voidaan saada kansa kiinnostumaan EU:sta, joka on meille jokaiselle yhä merkityksellisempi vallankäyttäjä.

Kun HVK talvella päättyy, on eduskunnan syytä säätää perustuslakimme 53 §:n mukainen laki neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Sopiva äänestyspäivä on 13.6.2004 EU-parlamenttivaalien yhteydessä, jolloin kustannukset jäävät hyvin pieniksi. Sitä ennen on käytävä avoin ja täysin rehellinen keskustelu sekä perustuslaista että laajenevan unionin tulevaisuudesta yleensä.

Toimi Kankaanniemi kansanedustaja, suuren valiokunnan jäsen, kankaanniemi.net